28.2.2009
Uskomatonta, mutta totta!
Ei antanut sisu lupaa antaa periksi, ehei! Kun keskiäkäinen päättää, että kolme kiloa on ylitettävä, se tehdään, vaikka hammasta purren ja jumiutuneen niskan aiheuttamasta päänsärystä kärsien...
Kulunut viikko on ollut iltaisin ärsyttävän kiireinen, ja käsityön pariin olen yleensä päässyt vasta, kun jälkikasvu on ollut petissä ja tuvassa rauhallista. Eipä sitä siinä vaiheessa enää montaa tuntia väkerretä, kun aamulla kutsuu työpaikka, ja sielläkin pitäisi jotain järkevää kyetä tekemään eikä vain istumaan univelkaisessa horteessa. Ylimmässä kuvassa olevan kaulaliinan tein loppuun keskiviikkona, keskikuvassa näkyvän 15. Nups-pipon tikuttelin loppuun torstai-iltana, ja eilen perjantaina päätin, että yrittänyttä ei laiteta, kaivoin esiin pahvilaatikon, jossa oli Novitan Maxia ja aloin virkata.
Puoli tuntia sitten oli kylpyhuoneen matto valmis, päätelty ja kuvattu. Lankoina siinä on siis Maxia sekä Hjertegarnin Blend Frotteta yhdessä, maton läpimitta on 95 cm ja painoa sillä on 775 g.
Sinisessä kaulaliinassa on kahta väriä seiskaveikkaa, Ninaa, OnLinen Linie 20 Coraa sekä Svartafåretin Saraa, pituutta n 170 cm, leveyttä n. 18 cm ja painoa 140 g.
Uusimmassa Nups-pipossa on Katian merinoa ja Gjestalin Maijaa, painoa yhteensä 46 g.
Saldooni siis vielä lisää 775 + 14+ + 46 = 961 g. Kun edellisessä viikoraportissa saldo oli 2 254 ja siihen nämä lisätään, on melkein viimehetken saldoni nyt 3 225 g. Puikoilla on vielä kuudestoista Nups-pipo - jos sen saan vielä tänään valmiiksi, niin infoan sen grammat huomenna aamusella.
Taputan kuitenkin itseäni jo tässä vaiheessa (hellästi) olalle ja onnittelen itseäni peräänantamattomuudesta. Luja tahto se vie naisen yli kolmen lankakilonkin, vai miten se sanonta nyt kuuluikaan... ;-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti